Käyttäessäsi Lunarex-kameraa harjoitat tallentavaa kameravalvontaa. Suomessa ei tällä hetkellä ole tallentavaa kameravalvontaa koskevaa yhtenäistä lainsäädäntöä, vaan useita erillisiä lakeja joiden säännöksiä sovelletaan kameravalvontaan. Myös oikeuskäytäntöä on kertynyt vain vähän. Tästä syystä kameravalvonnan laillisuuskysymykset ovat jossain määrin ns. harmaata aluetta. Kameravalvonta ei Suomessa edellytä viranomaislupia.
Sovellettavat lait
Tallentavaan kameravalvontaan liittyvää soveltuvaa lainsäädäntöä ovat Henkilötietolaki (523/1999) ja Rikoslain 24 luvun salakuuntelua ja -katselua koskevat pykälät 5-7 (531/2000). Jos valvonnan kohteena on työpaikka, on lisäksi noudatettava Työelämän tietosuojalain (579/2004) säännöksiä. Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaisema ohje ”Kameravalvonnan yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittely” (11.4.2011) antaa em. lakien perusteella suuntaviivoja kameravalvonnan laillisuuskysymyksiin.
Henkilötietolain osalta keskeisenä ajatuksena on, että jos kuviin tallentuvat henkilöt ovat tunnistettavissa, muodostuu tallentuneesta kuva-aineistosta Henkilötietolaissa tarkoitettu henkilörekisteri. Henkilötietolain piiriin kuuluvasta tallentavasta kameravalvonnasta on ilmoitettava valvonnan kohteena oleville esimerkiksi varoituskylteillä tai -tarroilla. Lisäksi valvonnan harjoittajan on laadittava henkilörekisteriä koskeva rekisteriseloste, ja kuvatuille henkilöille on varattava mahdollisuus tutustua heistä tallennettuun kuvamateriaaliin.
Henkilötietolain piiriin kuuluvalle kameravalvonnalle on aina oltava jokin järkevä ja hyväksyttävä syy, joka tyypillisesti on omaisuuden suojan tai turvallisuden varmistaminen. Oman kotirauhan piirissä tapahtuvaan kameravalvontaan ei sovelleta Henkilötietolain säännöksiä.
Oman kotirauhan piiriin kuuluvat kohteet
Omaan taloon, mökkiin tai pihaan kohdistuva tallentava kameravalvonta on sallittua ilman rajoituksia. Valvonnasta ei tarvitse tiedottaa ulkopuolisille, eikä valvontaan tarvitse olla mitään erityistä syytä. Edelläoleva koskee myös asukkaan hallitsemia tiloja sekä yksityisiä piha-alueita asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä ja vuokrataloissa.
Rikoslain 24 luvun 11§ mukaan ”kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.”
Oman kotirauhan piirissä suoritettavaan tallentavaan kameravalvontaan ei tietosuojavaltuutetun tulkinnan mukaan sovelleta Henkilötietolain säädöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kotirauhan piirissä suoritettavasta kameravalvonnasta tarvitse tiedottaa ulkopuolisille mitenkään, eikä henkilörekisteriselostetta tarvitse laatia. Ennen kameravalvonnan aloittamista on kuitenkin varmistuttava siitä, että kaikki ko. paikan kotirauhan piiriin kuuluvat henkilöt ovat tietoisia kameravalvonnasta, ja että he ovat antaneet siihen suostumuksensa.
Asunto- ja kiinteistöyhtiön porraskäytävien ja muiden yhteisten tilojen ja alueiden kameravalvonnasta päättää yhtiö. Koska porraskäytävä kuulu kotirauhan piiriin, on sen valvontaan oltava rapun kaikkien asukkaiden suostumus. Muiden kuin kotirauhan piiriin kuuluvien tilojen ja alueiden (esim. yhteinen piha tai pysäköintialue) valvontaan ei tarvita asukkaiden suostumusta.
Muut kuin oman kotirauhan piiriin kuuluvat kohteet
Tyypillisiä tähän ryhmään kuuluvia kohteita ovat esimerkiksi venesatamat, pienlentokentät, varastoalueet ja rakennustyömaat. Tallentavasta kameravalvonnasta on ilmoitettava esimerkiksi kylteillä tai tarroilla. Kuva-aineistosta muodostuvasta henkilörekisteristä on laadittava rekisteriseloste, ks. rekisteriselosteen laatimisohjeet. Jos valvottava kohde on työpaikka, on otettava huomioon myös Työelämän tietosuojalain (579/2004) säännökset.
Lisätietoja ja menettelytapaohjeita löytyy Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaisemasta ohjeesta Kameravalvonnan yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittely (11.4.2011).
Lomakkeet ja tulosteet
Salakatselu ja sen yritys ovat rangaistavia tekoja
Salakatselu ja salakuuntelu on määritelty Rikoslain 24 luvun 5§ ja 6§:ssä rangaistaviksi teoiksi. Myös yritys on rangaistava.
Rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaan salakatselusta on kyse silloin, kun joku oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
Salakuuntelusta on puolestaan kyse Rikoslain 24 luvun 5 §:n mukaan silloin, kun joku oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
On huomattava, ettei Rikoslain tarkoittama salakatselu voi kohdistua esimerkiksi pihaan, rakennukseen tai kotieläimeen, vaan ainoastaan henkilöön. Näin ollen esimerkiksi kameran kohdistaminen naapurin tontille ei vielä ole Rikoslain tarkoittamaa salakatselua. Jos kuitenkin kohdistamisen tavoitteena on saada kuvia naapurin tontilla kotirauhan piirissä olevasta henkilöstä, niin kyseessä on todennäköisesti salakatselun yritys.
Yhteenvetotaulukko
Valvonnan kohde | Asukkaiden suostumus |
Tiedottaminen valvonnasta ulkopuolisille |
Henkilörekisteriseloste |
Kotirauhan piiriin kuuluva alue | Vaaditaan | Ei vaadita | Ei vaadita |
Muu kuin kotirauhan piiriin kuuluva alue | Ei vaadita | Vaaditaan | Vaaditaan |